12.12.2014

Muistoissamme Neco

Lepää rauhassa, Neco rakas
Irezumi Nobre do Norte 26.7.12-11.12.14
Neco painoi päänsä ikiuneen 11.12.14 klo 17.30
Aivan liian pian tuli aikasi lähteä.
Sairaus vei voimasi nopeasti ja toi kivut tilalle.
Nyt olet kivuista vapaa ja saat kirmailla
koirien taivaassa Gizmo-papan kanssa.

Necolla oli erityinen merkitys elämässämme, koska oli todella lähellä, että poika olisi jäänyt meidän omaksi. Kun Neco oli noin 4 kk:n ikäinen sain Ritulta puhelun, joka alkoi jotenkin näin: Se Neco-poika taitaa olla siellä meitä varten. Ensin vähän ihmettelin moista pentukyselyn avausta, mutta enemmän juteltuamme tulin vakuuttuneeksi, että Necolle on löytynyt ihana ja rakastava koti.

Neco muutti omaan kotiinsa Ruotsinpyhtäälle 8.12.12, jossa ehti siten elää vain muutaman päivän yli kaksi vuotta, kun sairaus tuli ja vei Necon.

Näimme ja tapasimme Necon useita kertoja tämän kahden vuoden aikana. Siitä iso kiitos Ritulle ja Marikalle, jotka ottivat meidät vastaan kotonaan sekä toivat Necon meitä tapaamaan eri paikkoihin ja kotiimmekin tänne monen sadan kilometrin päähän. Tuo Necon vierailu luonamme synnyinkodissaan toukokuussa 2014 jäikin viimeiseksi tapaamiseksemme, mutta siitä on erityisen hyvät muistot, kun Neco sai leikkiä ja touhuta pari päivää Rhonda-siskon ja Saura-äipän kanssa.

Marraskuun lopussa sain Ritulta puhelun, että Necolla on tulehdustila monessa paikassa ja lääkekuurit on aloitettu. Kuurit eivät kuitenkaan tehonneet ja Necosta otettiin kokeita ja kuvauksia sekä Porvoon eläinlääkärillä että lopulta myös Viikin eläinsairaalassa Helsingissä. Vaikka näytteistä ei syöpäsoluja löytynytkään, oli diagnoosina lymfooma (imusolmukesyöpä). Sisäelimet olivat laajenneet, keuhkot täynnä jotain epämääräistä jne. Neco oli tehohoidossakin kolme päivää ja sai silloin lääkitystä suoraan suoneen. Mikään ei kuitenkaan auttanut ja Neco nukkui pois kaksi viikkoa sairastettuaan.

Suuren suuret kiitokset Ritulle ja Marikalle, jotka annoitte Necolle parhaan mahdollisen kodin. Pikku-Prinssinne tähti loistaa nyt taivaalla miljoonien muiden joukossa, mutta teille varmasti kirkkaampana kuin yksikään muu tähti.
Surussanne myötäeläen ja Necoa ikuisesti muistaen
* Tuija, Eero, Saura-äippä ja Rhonda-sisko *




22.11.2014

Aika rientää, pentuset lähtivät

Kaikki vielä yhdessä
Niin se tuo aika rientää... Pentusetkin muuttivat jo omiin koteihinsa. Frodo muutti tähän meidän lähelle Jääliin ja Bilbo puolestaan Nokialle. Aslan lähti lauantaina Kaustisille kolmen muun podengopojan joukon vahvistukseksi.
Kotiin jää Saura-äipän, isosisko Rhondan, laumanvahvistuksemme Misnan sekä meidän 2-jalkaisten iloksi ja riesaksi pieni ja pippurinen Erna-tyttönen. Eli koiralaumamme koko palautuu takaisin vuoden takaiseen 4 podengoon.

Frodo kera perheensä

Bilbo omistajansa kera
Aslan ja Saara
Kaikki pennut ovat olleet reippaita ja avoimia. Toivottavasti jokaisen luonne pysyy myös sellaisena, mutta senhän sitten aika näyttää. Se kun on perimän ja ulkoisten tekijöiden summa, joka muotoutuu ajan kanssa.

Turkin laatu on ainakin pojilla jo nyt varsin karkea ja sitähän toivoin pennuille Tommy-isän puolelta tulevan. Mielenkiintoista on nähdä myös, minkä kokoisia pentusista aikanaan tulee.Aslanissa olen nyt näkevinäni piirteitä Gizmo-papasta sekä ulkonäön että luonteen suhteen.

Saura-äippä hoiti jälleen pentuset esimerkillisesti ja oli itsekin suhteellisen hyvässä kunnossa koko pentujen hoitamisen ajan. Välillä kävi varsin laihana ja yksi lääkekuurikin piti syödä kohtutulehdusepäilyn takia, mutta kun ruoka maistui, niin erittäin rasvaisen lihan ja pentunappuloiden myötä kroppa alkoi taas saada takaisin lihaa luiden päälle ja nyt kun pennut lähtevät, on äippä jo miltei entisellään. Turkkikaan ei ole ainakaan vielä kovasti paljon lähtenyt. Tämä olikin Sauran viimeinen pentue, sillä mielestäni 8 jälkeläistä on riittävä määrä yhdelle nartulle.
Ensi vuonna on sitten ehkä Rhondan vuoro tehdä pentusia.

Tuleva joulukuu onkin hieman poikkeuksellinen, sillä jätämme Helsingin Voittaja -näyttelyt tänä vuonna väliin. Olen käynyt ko. näyttelyissä vuodesta 1998 lähtien ja vain yhden kerran on tätä ennen jäänyt näyttelyt väliin. Toisaalta kun olimme elokuussa Maailman Voittaja -näyttelyssä, niin sinänsä ei tunnu, että Helsingin näyttely jäisi uupumaan. Onhan täältä Oulusta kuitenkin aina useamman päivän reissu, kun lähtee Helsinkiin näyttelyyn.
Joulukuun Voittaja -näyttelyissä on kuitenkin muutama Irezumi-podengo mukana, joten voin kotoa käsin jännittää niiden pärjäämistä.

Oikein mukavaa alkutalvea kaikille ja mukavia pentuaikoja Jääliin, Nokialle ja Kaustisille.

Hieman on myös mieli haikea sillä huomenna tulee kuluneeksi 1 vuosi siitä, kun Jarra lähti koirien taivaaseen :-( Sytytän jälleen kynttilän Jarran ja Gizmon muistolle.



21.10.2014

Pennut 4 viikkoisia


Pennut täyttävät huomenna 4 viikkoa. Miten se tuo aika rientääkin niin lujaa...Enää sama mokoma, niin on luovutusikä käsillä.

Kahdelle pojalle on nyt koti tiedossa ja toinen niistä vielä ihan meidän lähellä, vain reilun parinkymmenen kilometrin päässä.

Pentujen luonteissa ja ulkonäössä ei mitään suuria eroavaisuuksia ole havaittavissa. Erna nyt tyttönä on sirompi ja kevyempi kuin pojat vaikka näyttääkin tuossa ylläolevassa kuvassa (vasemmalla Erna) poikia isommalta.
Aslan on seikkailija, joka menee ja tulee pentulaatikosta itsekseen. Muut kurkkivat reunalla mutteivat uskaltaudu tekemään pientä pudotusta maahan elleivät vahingossa muksahda alas. Aslan sen sijaan osaa punnertaa itsensä sinne takaisinkin
Bilbo on pojista pienin, mutta Aslanin tapaan oman tiensä kulkija, joka vaeltelee koirahuoneessa itsekseen.
Frodo on iloinen hännänheiluttaja, joka tykkää paijailusta.

Kynsien leikkaus, silmien puhdistus ym. hoitotoimenpiteet ovat hoituneet varsin helposti mikäli ne tekee silloin kun pennut ovat väsyneitä. Virkeimmillään ollessaan kun eivät malta olla paikallaan.

8.10.2014

Pennuilla nimet

Kaikki yhdessä
Irezumi Viking Gunngeir "Aslan"
Irezumi Viking Gunnolf  "Bilbo"
Irezumi Viking Gunnbjorn  "Frodo"
Irezumi Valkyrie Gunnhild  "Erna"
Pennuille on nyt keksitty sekä viralliset että kutsumanimet. Virallisten nimien teemana Norja, jossa pentuset saivat alkunsa sekä pentujen Tommy-isän edesmennyt omistaja Gunn, jonka kanssa alunperin tämän pentueen toteuttamisesta sovimme.
Aslanin virallisessa nimessä on mukana myös Geir, joka on Gunnin miehen nimi. Geirin tapasimme Trondheimissa astutusreissulla.

Kutsumanimet puolestaan tulevat Erna-tytön nimeä lukuunottamatta elokuvista. Aslan elokuvasta Narnian tarinat ja Frodo ja Bilbo Hobiteista.

Pentulassa on kaikki hyvin. Saura on aivan upea emä ja huolehtii pennuista erinomaisesti. Pentujen painot nousevat vauhdilla eli maitoakin riittää. Aslan painoi 13 vrk:n iässä reilut 700g. Sitä painavampi siinä iässä on kasvateistani ollut vain Saura-äippä, joka painoi silloin 779 g.
Isoja ja vantteria pentuja siis kaikki ovat.

Frodolla pilkottaa jo silmät vähän auki, joten pian se pääsee katselemaan maailmaa. Muidenkin silmät aukeavat  varmaan parin päivän sisällä.

Pentuhuonetta laitoimme uuteen uskoon. Poistimme sieltä ylimääräiset huonekalut ja ostimme koko lattian kattavan muovimaton kovapuulattian suojaksi. Nyt ei ole pelkoa, että pentujen pissat pilaavat lattian. Muovimatto on myös pitävämpi tassuille, joten siinä on hyvä ottaa ensiaskeleita ja tilaa on vaikka juoksennellakin.

Kuvia pennuista lisää kuvagalleriassa.

29.9.2014

Kuvia pennuista

Näistä kuvista näkyy varsin kivasti pentujen väritykset. Kuvat otettu eilen eli pennut ovat niissä 4 päivän ikäisiä. Mielenkiintoista nähdä, millainen ison pojan väritys tulee myöhemmin olemaan. Nyt se on hyvin paljon Tommy-isän kaltainen. (Saat kuvat isommaksi klikkaamalla.)
Hyvin on painot nousseet kaikilla. Iso poika painaa jo yli 400 g, joten se on ollut ahkerasti Sauran-äipän maitobaarilla.

Viralliset nimet pentusilla jo on. Niiden teemana on Norja ja pentujen Tommy-isän edesmennyt omistaja Gunn. Julkistan nimet myöhemmin. Nyt on mietinnän alla kutsumanimet.

Ekana syntynyt iso poika, joka on väritykseltään porukan vaalein

Pienimmällä pojalla on paljon valkoista päässä

Tumma poika on puolestaan selvästi tummemman ruskea kuin muut

Tyttönen on hyvin paljon pienen pojan värinen ja kokoinen, päässä valkoista vähemmän

25.9.2014

Pentuset syntyivät

Pennut yhteiskuvassa viimeisen pennun (ylimpänä) syntymän jälkeen.

Ylhäältä alas: poika, poika, tyttö, poika


Onnellinen, mutta väsynyt äippäkoira pentujensa kera
Sauran synnytys käynnistyi 63. tiineysvrk:n iltapäivällä. Ensimmäisen ja suurimman (249 g) pennun Saura ponnisti maailmaan klo 17.30. Tuo poika on porukan vaalein ja on väritykseltään Tommy-iskän näköinen.
Pienen tauon jälkeen oli vuorossa porukan pienin, 172 g painanut ainoa tyttönen.
Sitten olikin hieman pitempi tauko, kunnes kolmas pentu tuli jalat edellä. Tämä poika oli myös iso, syntymäpaino 237 g.
Neljäs ja viimeinen pentu näki päivänvalon iltaseitsemältä. Painoa tällä pienimmällä pojalla syntyessään oli 186 g.

Saura on aivan upea synnyttäjä, todella rauhallinen vauhdikkaasta luonteestaan huolimatta. Pentujaan Saura hoitaa suurella antaumuksella eikä meinaa edes pissalle lähteä pentujensa luota.

Parille pojalle on hakusessa oma, rakastava koti. Tyttösen osalta voi olla, että jää kotiin, mutta sen aika näyttää.

Tämä on Sauran toinen ja viimeinen pentue. En näe tarvetta teettää sillä enempää pentuja, kun kahdessa pentueessa on ollut yhteensä 8 pentua. Se on ihan riittävä määrä yhdelle nartulle.


18.9.2014

Eka kuva Sauran masu-asukeista

(kuvan saa isommaksi klikkaamalla sitä)

Sauran masu röntgenkuvattiin eilen ja edellisen pentueen tapaan neljä pentua on saanut alkunsa.
Tulevana viikonloppuna tai ensi viikon alussa pentuset sitten putkahtavat maailmaan.
Röntgenkuvan perusteella pennut näyttävät varsin isoilta, mutta koskapa Saura itsekin on varsin kookas narttu, niin eiköhän synnytys suju ihan ongelmitta.




11.9.2014

Syyskuun kuulumisia

Saura 47 vrk tiineenä
Saura on vahvasti pieniin päin kuten kuvasta näkyy. Ultrassa näkyi ainakin 4 palleroa. Eläinlääkäri arveli, että pentuja olisi 4-6. Enää pari viikkoa, sitten h-hetki koittaa.
Pentukyselyt ovat tervetulleita. Näitä upean Tommy x Saura -yhdistelmän pentuja kun riittää useammallekin.

 Portugalista saapui Suomeen ja meille tämmöinen podengotyttönen Mimori Fellman-Närhi / Kennel Caramelon tuomana. Tyttönen on viralliselta nimeltään Renata da Terra dos Moinhos, mutta tottelee *toivottavasti* kutsumanimeä Misna. Misna on neljän narttupennun pentueesta, josta kaksi tuli nyt Suomeen.

Tyttönen on pieni ja virkeä ja tietysti syötävän suloinen. Saura ja Rhonda ottivat Misnan varsin helposti lauman jäseneksi. Rhonda on mielissään uudesta leikki- ja juoksukaverista. Saura-äipästä kun ei suuren masunsa vuoksi siihen nyt ole.

Misna, ikää n. 3 kk
Suomeen saapuneet siskokset Tytti ja Misna



14.8.2014

Maailman Voittaja 2014 näyttely

Maailman Voittaja 2014 näyttely pidettiin Helsingissä 8.-10.8.14. Edellisen kerran ko. näyttely oli Suomessa vuonna 1998. Silloin olin mukana vain katsojana ja seurasin shibakehää, kun kotona oli reilun ½ vuotias Sayo-shiba. Podengoihin tutustuin vuotta myöhemmin.

Podengot arvosteli MV-näyttelyssä portugalilainen Joao Vasco Pocas. Tuomari vaihtui alkuperäisestä portugalilaisesta toiseen portugalilaiseen, kun podengoja oli ilmoittautunut näyttelyyn niin paljon ettei yksi tuomari voinut arvostella niitä kaikkia. Niinpä pienet karkeakarvaiset podengot siirrettiin toiselle tuomarille.

Tulokset löytyvät jo KoiraNetistä, joten en ala niitä käymään sen tarkemmin läpi. Tuomari jakoi kaikki jaossa olleet 6 titteliä. ROP:ksi hän valitsi portugalilaisen veteraaniuroksen, joka oli ainoa rodun kotimaasta näyttelyssä mukana ollut pkk podengo. Norjasta oli mukana 4 koiraa ja Ruotsista 2. Loput 33 podengot olivat Suomesta.

Hieman ennalta-arvattavissahan tuo portugalilaisen podengon ROP -voitto oli, mutta hieno koirahan on kyseessäkin. Narttujen voitto tuli hienosti Suomeen suomalaiselle kasvatille. Onnittelut siitä asianosaisille.

Irezumi podengoja oli näyttelyssä mukana 5 kpl, joista kaksi urosta, isä ja poika ja loput narttuja. Tulokset (3 x eri, 2 x eh) olivat ihan ok, ei hirvittävän hyviä muttei huonojakaan, joten täytyy olla tyytyväinen. Tässä näyttelyssähän ei jaettu sa:ta eikä PN/PU sijoja lainkaan.
Ainoa miinus oli kirjalliset arvostelut, jotka olivat niin lyhyitä ja mitäänsanomattomia, että ilmoittautumismaksulla (väh.75 eur) ei sen osalta kyllä saanut rahalle vastinetta.

Kasvattajaluokkaan oli ilmoittautunut historialliset neljä kasvattajaa, jotka kaikki myös esittivät kasv.ryhmänsä. MV-näyttelyssä sai esittää 3-5 koiraa kasvattajaluokassa. Kolme kasvattajaa esitti kolme koiraa, Irezumi ainoana neljä. Kasvattajaryhmistä kolme sai kunniapalkinnon. Voittajaksi tuomari valitsi Irezumit !!! Ja kyllähän ryhmämme olikin tasainen ja koirat keskenään saman tyyppisiä.

ROP kasvattajaryhmä: Wicca, Rhonda, Bono, Oliver
Suuret kiitokset Anna & Wicca, Saara & Bono ja Mika/Mimori & Oliver kasvattajaryhmään osallistumisesta. Kiitokset myös Jennille, joka oli mukana Wepin kanssa veteraaniluokassa.

28.7.2014

Astutusreissulla Norjassa

Yli kaksi vuotta sitten alulle pantu idea Sauran astuttamisesta Norjassa asuvalla Englannista tuodulla Coalacre Tommy Tuckerilla sai vihdoin päätöksensä, kun matkasimme Trondheimiin Tommyn luokse.

Matkaan lähdimme tiistai-iltana, kun olin päässyt töistä. Matkasimme ensin Ruotsin rajalle Haaparantaan ja siitä lähdimme Ruotsin rannikkoa pitkin alaspäin. Tiistai-iltana ajoimme Piteån lähelle, jossa yövyimme. Matkaa teimme asuntoautollamme ja seurueemme koostui kolmesta henkilöstä ja kahdesta koirasta.

Keskiviikko aamuna matka jatkui Ruotsin rannikkoa alaspäin Sundsvalliin asti. Sieltä lähdimme ajamaan Ruotsin poikki samoin kuin Norjankin. Tuolla Ruotsin rannikolla on muuten 'Höga Kusten' eli korkeaksi rannikoksi nimetty alue ja korkeaahan siellä todellakin on. Maisemat ovat paikka paikoin aika huikeat. Vetävät vertoja jopa pohjois-Norjan maisemille.

Matkaa ja tietä piisasi. Teimme välillä pysähdyksiä kahvitaukojen, koirien pissitysten ja matkan varrella olleissa isommissa kaupungeissa shoppailujen merkeissä. Meillä kun oli mukana 13v shoppailuintoinen tyttönen :-)

Vaikka sää oli matkan aikana erittäin helteinen niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin, niin silti jouduimme muutamaan tosi kovaan vesisateeseen ja jopa ukonilmaankin. Onneksemme asuntoautossamme on kaksi ilmastointia ja se pysyy viileänä sekä ajaessa että parkissa.
Toisen yön vietimme taas tien päällä, matkaparkissa vähän Sundsvallin jälkeen.

Norjassa oli juuri tuolloin terroriuhka päällä ja mietimmekin, kuinkahan tarkkaa Ruotsin ja Norjan rajalla valvonta on. Mutta mitä vielä, varsin hiljainen oli tulli eikä sinne näkynyt pysähtyvän/pysäytettävän kuin rekkoja vain.

Norjan rajalle päästyämme olimme tehneet matkaa jo vajaat 1200 km, mutta sieltä perille Trondheimiin oli vain runsaat 100 km.Trondheimiin saapuminen oli varsin tunnelipainoitteista. Isojen vuorten takia teitä varten oli tehty tunneleita, joista pisin, minkä me ajoimme, oli lähes 5 km.
Suuntasimme suoraan Flakk camping leirintäalueelle, joka sijaitsi 11 km Trondheimista meren rannalla. Siellä olimme torstaina paikallista aikaa klo 16 maissa.

Asettauduimme siinä leiripaikallemme koira-aitaus ym. koottuna ja ehdimme vielä laittaa ruokaakin ennen kuin Sauran sulho saapui paikalle. Tommy tuli nykyisen omistajansa Tonen ja edesmenneen omistajansa Gunnin miehen Geirin kanssa. Molemmat ovat oikein kivoja ihmisiä ja tulimme hyvin juttuun yhdessä.

Myös Tommy oli odotuksien mukainen podengopoika. Hieman Sauraa pienempi kaikissa mittasuhteissa ja sehän oli vaan positiivista. Tommylla on aivan upean karkea turkin laatu ja sen toivoisin tulevan myös mahdollisille pennuille.
Olimme pystyttäneet koira-aitauksen automme viereen markiisin alle ja sen reunat vielä peitin ettei muuta leirintäalueväkeä kiinnostaisi, mitä siellä tapahtuu. Eli eräänlainen astutusareena oli pystyssä kuten Geirin kanssa sen nimesimme.

Tommy & Saura
Ja sitten vaan koirulit tutustumaan toisiinsa ja sehän ei tuottanut kummallekaan ongelmia. Tommy ymmärsi tytön päälle ja Saura oli halukas. Toki sen piti ensin näytellä vaikeasti tavoiteltavaa ja molemmat meinasivat jo väsyä helteisessä säässä ja jouduimme pitämään pienen hengähdystauon (lue: kahvitauon). Pian sen jälkeen astuminen sitten onnistuikin ja pienet tommyt ja saurat saivat toivottavasti alkunsa.
Astutus uusittiin vielä perjantai-iltana.

Perjantai meillä oli aikaa Trondheimiin tutustumiseen, koska Tommy & Saura treffit olivat vasta illalla Tommyn omistajan työpäivän jälkeen.
Rohkeasti suuntasimme asuntoautollamme Trondheimin keskustaan saatuamme Geiriltä vinkkejä, mihin niin ison auton saa parkkiin. Onneksemme perjantaina oli pilvipoutainen sää eikä sellainen paahtava helle kuin edellisenä päivänä oli ollut.
Ajoimme automme Nidarosin katedraalin luokse, jossa oli runsaasti vapaita parkkipaikkoja isoillekin autoille. Olimme liikkeellä heti aamusta ja niin vältyimme ruuhkilta ja saimme tutustua katedraaliinkiin rauhassa. Katedraalin rakentaminen oli aloitettu vuonna 1070 ja sitä rakennettiin 250 vuotta, joten se kuvastanee, millaisesta upeasta ja valtavasta rakennuksesta on kyse.
Historiaosuuden jälkeen oli vuorossa ostoskeskukset. Trondheim Torg oli aivan katedraaliin lähellä, joten sinne pääsimme ihan kävelemällä. Sirkus -niminen ostoskeskus oli muutaman kilometrin päässä keskustasta, samoin City Syd, mutta keskenään aivan eri puolella kaupunkia, joten siinä samalla tuli sitten sight-seeing.
Suunnitelmissa oli käydä vielä yhdessä vanhassa linnassa, mutta väsymys iski sitä ennen ja päädyimme palaamaan takaisin leirintäalueelle.

Tommy & Saura treffit toteutettiin vielä iltamassa uudestaan ja sitten olikin toisen ja viimeisen Trondheimissa vietetyn yön aika.
Aamulla hyvin nukutun yön (leirintäalue oli todella hiljainen, vaikka olikin lähes täysi) kävimme vielä suihkussa ja aamupalan jälkeen oli aika koota kimpsut ja lähteä kotimatkalla, joka sujui samaa reittiä kuin menomatka yhden matkalla yöpymisen kera.
Kotiin saavuimme sunnuntai iltana ja silloin auton matkamittariin oli kertynyt 2640 km. Joten ihan pienestä reissusta ei ollut kyse.

Kuvia (saat isommaksi kun klikkaat kuvaa)
Saura

Tommy

Tommy

Tommy

Tommy

Tommy


Tommy & Saura

Tuija, Geir, Tommy & Tone

Tuija & koirat


14.7.2014

Perheenlisäystä tulossa




Tällainen söpöliini saapuu Portugalista Suomeen elo-syyskuun vaihteessa. Tyttösen kutsumanimeksi tulee Misna. Misnan tuo Suomeen Mimori Fellman-Närhi / Kennel Caramelon ja se tulee sijoituskoiraksi meille. Misna tulee siten tekemään aikanaan sekä Caramelon että Irezumi pentuja.

Misna vaikuttaa näiden n. 1 kk kuvien perusteella erittäin lupaavalta ja samaa mieltä on kasvattajakin, joka totesi Mimorin valinneen pentueesta parhaimmat pennut. Pentueessa oli 4 narttua, joista kaksi tulee Suomeen, molemmat Mimorin tuomina ja omistamina. Toinen tyttönen on väritykseltään tummemman ruskea.

Odotamme innolla Misnan saapumista Suomeen ja liittymistä meidän pienentyneeseen podengolaumaan, joka saa varmasti Misnasta hyvän lisävahvistuksen.





13.6.2014

Niin se aika rientää...


Tänään 8 vuotta tulee täyteen Irezumi do Sol 'aurinko'-pentueen Wepille, Oliverille ja Ricolle.
Lämpimät onnitteluhalit rapsutusten kera kaikille !

Do sol pentue on jo kolmas irezumi -pentue, joka on ylittänyt veteraani-iän (8v). Ihka ensimmäisen irezumi-pentueen pojat Monte ja Vertti täyttävät puolestaan syksyllä jo 10 vuotta.

Vertti & Monte
Toisen irezumi-pentueen Manu ja Vilpertti saavuttivat veteraani-iän helmikuussa.
Manu

Vilpertti

Tietojeni mukaan kaikki voivat ikäisekseen hyvin ja tuoreimmat veteraanit tulevat veteraanikehiin näyttelyihin jo tämän kesän aikana.

Oikein lämmintä ja aurinkoista kesää !

21.5.2014

Näyttelyrintamalla hiljainen alkuvuosi


Yleinen trendi tämän vuoden näyttelyissä on ollut koirien aikaisempaa vähempi määrä. YLE:n sivuilla kirjoitettiin, että huhtikuisessa Lahden kv-näyttelyssä oli ollut peräti 1000 koiraa edellisvuotta vähemmän. Mitähän tämä kertoo ? Panostaako väki nyt Helsingin elokuiseen Maailman Voittaja -näyttelyyn vai onko näyttelyiden ilmoittautumismaksut saavuttaneet sellaisen rajan, että koiraväki ei enää innolla rynni kaikkiin näyttelyihin.
Pkk podengoja on ollut alkuvuoden näyttelyissä vain 1-6 koiran verran, yleisin määrä on ollut 2-3. Se on tavallinen määrä täällä pohjoisemman Suomen näyttelyissä, mutta nyt määrä on ollut sama myös etelä-Suomen KV-näyttelyissäkin.

Mekin ollaan käyty tänä vuonna vain kolmessa näyttelyssä. Ei vain ole huvittanut lähteä ajelemaan pidemmän matkan päässä oleviin näyttelyihin, kun odotamme koko ajan Sauran juoksujen alkamista ja niiden myötä tulevaa noin 2500 km:n astutusreissua.

Bono
Kasvateistani tänä vuonna on käyneet näyttelyissä:
Weppi (ROP Lappeenrannan KV nly)
Wicca (ROP Lahti KV ja Helsinki KV)
Bono (3 x ROP, 2 x ERI-1, 1 x EH-1)

Meidän tämän vuoden ensimmäinen näyttelymme oli ryhmänäyttely Kajaanissa 30.3. ja sinne ilmoitin koirat nimenomaan tuomarin takia. Tuomariksi kun oli merkitty Markku Mähönen, joka on ainakin välillä ollut uusia podengotuomareitakin kouluttava tuomari. Harmiksemme kuitenkin melkein perillä Kajaanissa huomasin netistä, että hän on perunut tulonsa ja uusi tuomari on Ligita Zake Latviasta.
Mutta kun olimme jo likimain Kajaanissa, niin eipä viitsitty enää takaisin kääntyä vaan menimme reippaasti ilman ennakko-odotuksia tämän uuden tuomarituttavuuden kehään. Ja kannatti kyllä mennäkin, sillä hän selvästi tykkäsi podengoista rotuna ja etenkin meidän reippaasti esiintyvistä tyttösistä.
Arvostelut ja tulokset olivat hienot:
Rhonda:
Correct type and proportions. Correct head type. Topline level enough. Tail carriage ok. Excellent volume of body. Ribcage long enough. Pronounced angulation in front, hind legs correct enough. Moves well with lots of temperament. Correct coat. NUO ERI-1, SA, PN2, SERT
Saura: 
Correct type and proportions. Head lines correct enough. Excellent topline and tail carriage. Correct volume of body. Well angulated. Turns out a bit forefeet. Moves with a lot of self-confidence. Correct coat. VAL ERI-1, SA, PN1, ROP

Seuraava näyttelymme oli sitten pohjoisessa, Posion ryhmänäyttely 4.5. ja sielläkin ennestään outo tuomari, Hilkka Salohalla. Hän oli myös ihan positiivinen tuomari ja antoi myös monipuoliset arvostelut.
Rhonda:
Oikean kokoinen, mittasuhteiltaan hyvä. Kuono voisi olla hieman täyteläisempi tyvestään. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Kokoon sopiva luusto. Hyvät käpälät. Hyvä karvanlaatu. Riittävät kulmaukset. Liikkuu hyvin. NUO ERI-1, SA, PN2, SERT
Saura: 
Kooltaan ja mittasuhteiltaan erinomainen. Hyvät pään linjat, purenta, silmät ja korvat. Hyvä eturinta ja runko. Oikein kulmautunut. Hyvä luusto ja käpälät. Erinomainen karvapeite. Erinomaiset liikkeet.
VAL ERI-1, SA, PN1, ROP

Viimeisin näyttelymme oli sitten täällä kotikaupungissamme Oulussa 18.5. Tuomarina oli virolainen Maret Kärdi, josta olin kuullut ennakkoon kaikenlaista tyyliin 'tuulella käyvä, tiukka jne.' Hän sijoitti vuonna 2010 kasvattajaluokkani Lappeenrannan KV-näyttelyssä BIS-4:ksi, joten ihan suopeasti hän ainakin suhtautuu podengoihin rotuna.
Ja rahalle sai kerrankin vastiketta, sillä Kärdi antoi koirille todella pitkät arvostelut. Rhondan arvostelu oli niin pitkä, että lomakkeen rivitkin jo loppuivat ja kehäsihteeri oli kirjoitellut lopun lomakkeen alareunaan. Ja voidakseen antaa noin perusteelliset arvostelut, hän tutki koirat todella tarkasti aina kirsusta hännän päähän.

Rhonda. Kuvaaja Sari Kinnunen
Rhonda:
22 kk. Oikeaa rotutyyppiä edustava pirteästi esiintyvä ja reippaasti liikkuva nuori narttu, jolla rodunomaiset mittasuhteet. Sopiva raajaluusto ja hyvät kulmaukset ilman liioittelut. Toivoisin täyteläisemmän kuonontyven silmien alta ja tukevamman alaleuan. Liikkuvaiset oikea-asentoiset korvat. Oikeanmalliset silmät. Tasapaksu kaula. Rintalasta saisi olla pidempi ja takimmaiset kylkiluut kehittyneemmät. Kiinteä yläosa. Reippaasti kannettu häntä. Hieman kierteiset liikkeet. Oikealaatuinen karvapeite.
NUO ERI-1, SA, PN2, SERT, vara-CACIB

Saura. Kuvaaja Sari Kinnunen
Saura: 
4v. Erinomaista rotutyyppiä. Sopusuhtainen. Pirteästi liikkuva, mutta hieman tuhdissa kunnossa esitetty. Juuri sopiva kuonon vahvuus. Keskitumman silmät, toivoisin soikeammaksi. Riittävän korkealle kiinnittyneet liikkuvaiset korvat. Pitkä kaula. Sopivat kulmaukset. Ei aivan rungon myötäiset kyynärpää. Kiinteä yläosa. Hyvin kannettu häntä. Peitinkarva saisi olla kovempi. Miellyttävä luonne
VAL ERI-1, SA, PN1, CACIB, ROP

Tytär Rhonda (kuva Eero Palo-oja)
Äiti Saura (kuva Eero Palo-oja)





























Suomessa järjestetään siis elokuussa Maailman Voittaja 2014 näyttely, josta odotetaan ennätyksellisen suurta koiramäärän suhteen. Edellisen kerran Maailman Voittaja näyttely järjestettiin Suomessa vuonna 1998. Silloin olin siellä turistina katsomassa shiboja.
Ko.näyttelyyn on jo ilmoittautunut muutamia irezumi-podengoja. Suuret kiitokset omistajille jo tässä vaiheessa, kun viette kasvattejani sinne esille. 
Itse vielä mietin Rhondan ilmoittamista Sauran mahdollisen pennutuksen takia.

Aurinkoista kesää kaikille kasvateilleni, heidän omistajilleen sekä muille blogissani vieraileville !