Yhteenveto vuodesta 2013

Weppi (Irezumi Calor do Sol)

Vuoteen 2013 mahtui monia ilon hetkiä, mutta syksyn myötä tuli suurta surua.
Olin vuoden aikana yhteydessä useimpiin kasvattieni omistajiin. Viimeisimmän pentueen kasvatteihin luonnollisesti enemmän kuin vanhempiin kasvatteihini.

Osa kasvateistani (18 kpl) käy näyttelyissä, osa on jo vetäytynyt niistä ja osa ei ole koskaan käynyt. Kaikki ovat kuitenkin yhtä rakastettuja perheenjäseniä omissa kodeissaan ja minun sydämessäni on saman arvoinen paikka jokaiselle.
Vanhimmat kasvattini täyttävät syksyllä 2014 jo 10 vuotta. Ja mikä hienointa, kaikki kasvattini ovat yhä hyvässä kunnossa eikä yksikään ole vielä lähtenyt koirien taivaaseen. Toivonkin kaikille kasvateilleni pitkää ja terveellistä elämää.

Vuonna 2013 menestyi näyttelyissä parhaiten oma ihana Saurani (Irezumi Vinho Verde), joka on laskelmieni mukaan myös paras pieni kk portugalinpodengo Suomen Vuoden Podengo -kilpailussa. Näin ollen Irezumi säilyttää tuon voiton viime vuodelta, vain voittaja vaihtuu Wiccasta Saura-siskoon. Wiccahan voitti silloin koko Vuoden Podengo -kilpailunkin. Sauralla se taitaa jäädä yhden pisteen päähän...

Saura kesällä 2013

Yhteenveto Irezumi podengoista näyttelyissä 2013:
18 x ROP, joista 3 ulkomailla
4 x VSP
9 x CACIB, joista 3 ulkomailta
18 x SERT, joista 3 ulkomailta
2 x PU2
9 x PN2
3 x ROP-pentu
2 x VSP-pentu
3 x ROP juniori
1 x VSP juniori
3 x ROP kasvattaja
sekä seuraavat tittelit:
NO MVA
SE MVA
POHJ MVA
C.I.B.
EE MVA
BALT MVA
HeW-13
2 x JV-13

Agilityssä: 1 x sert (Irezumi Calor do Sol "Weppi")

Irezumien viralliset terveystulokset 2013:
Irezumi Moinho de Vento
- silmät: lasiaisen rappeuma
- sydän: sivuääni kuuluu
Irezumi Vinho da Casa
- sydän: ei sivuääniä
Irezumi Vinho Verde
- sydän: ei sivuääniä
Irezumi Beleza do Norte
- sydän: ei sivuääniä
Irezumi Borla do Norte
- sydän: ei sivuääniä

Syksyllä jouduimme luopumaan meille niin rakkaista Gizmosta ja Jarrasta. Kesän ajan he olivat vielä  mukanamme näyttelymatkoillammekin ja vietimme paljon aikaa yhdessä.
Molempien lähtö oli kaunis ja levollinen ja mikä tärkeintä, se tapahtui molempien kohdalla juuri oikeaan aikaan eikä kivut ehtineet liian koviksi.
Ikävä on kova, mutta kauniit muistot auttavat yli surun ja ikävän.

Jarra ja Gizmo

Toivotan kaikille kasvateilleni, niiden omistajille ja kaikille, jotka tämän lukevat, Onnea ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle 2014 !

Voittaja näyttelyt 2013

Viimeisten 14 vuoden aikana olen vain yhden kerran jättänyt väliin Helsingin joulukuiset Voittaja -näyttelyt ja olihan sinne jälleen suunnattava. Tällä kertaa näyttelyitä olikin peräti kolme, kun Pohjoismaiden Voittaja näyttely oli jälleen Suomessa. Edellisen kerran se oli Suomessa vuonna 2009.

Perjantain 13.12.13 Helsinki Winner 2013 näyttelyyn oli Maija Mäkisen arvosteltavaksi ilmoittautunut 18 pientä karkeakarv. portugalinpodengoa, joista kaksi oli pentuluokassa.
Tuomarin arvostelulinja oli varsin tiukka eikä uroksissa (7 kpl) erinomaiseen yltänyt kuin yksi uros, joka sai tuomarin pitkän harkinnan jälkeen myös sa:n ja oli siten paras uros.
Irezumeja uroksissa edusti Bono (Irezumi Borla do Norte) junioriluokassa. Bonolle tulos EH-1.
Bonon sisko Rhonda esittäytyi myös junioriluokassa, jossa oli mukana myös Wiccan tytär Saga (Kimsar Bling Bling). Rhondalle tuomari antoi Bonon tapaan erittäin hyvän, Saga sai tuloksen hyvä. Näin ollen juniori voittaja tittelit jäivät jakamatta sekä uroksissa että nartuissa. Se kun annetaan junioriluokan parhaalle erinomaisella palkitulle koiralle.

Nartuissa erinomaisen sai viisi koiraa ja niistä kolme sa:n. Ja mikä hienointa, noiden kolmen joukossa olivat siskokset Saura (Irezumi Vinho Verde) ja Wicca (Irezumi Vinho Branco), joista Saura oli voittanut valioluokan Wiccan ollessa toinen. Kolmas sa:n saanut narttu tuli Norjasta. Tuomari päätyi Paras narttu kisassa näiden kolmen kesken järjestykseen: 1. Saura, 2. Wicca, 3. Krullets Fiona.
Saura sai ROP kisassa vastaansa portugalintuontiuros Pennin (Penni do Vale do Juiz). Ja mikäpä minulle olisi Sauran kanssa ollut mieluisampaa kuin vastaanottaa tuomarilta ROP-ruusuke :-)
Sauran tittelirivi sai lisäyksen: Helsinki Winner 2013 !

Jäimme Sauran kanssa myös ryhmäkilpailuun, missä ei odotetusti menestystä tullut, mutta oli kyllä hienoa käväistä yleisön ja tuomarien edessä 'isossa kehässä'. Pääsimme lähtemään messukeskuksesta vasta klo 19.30 aikoihin, joten varsin pitkä päivä tuli.
Perjantain näyttelyn täydelliset tulokset löytyvät Kennelliiton KoiraNetistä.

Lauantaina Pohjoismaiden Voittaja 2013 näyttelyssä podengot arvosteli (pieni kk 21 kpl, joista 2 pentuja) portugalilainen Jose Homem de Mello. Hän arvosteli podengot Sawo Show:ssa v. 2010. Silloin Weppi (Irezumi Calor do Sol) oli ROP ja Gizmo (Faidros Honesto) VSP.
Kylläpä oli tuomarin mielipide podengoista ehtinyt varsin paljon muuttumaan näiden vuosien aikana, sillä nyt hän tykkäsi pienistä ja siroista podengoista mitä Weppi ja Gizmo eivät todellakaan ole/ollut...
Bono sai junioriluokassa tuloksen hyvä, koska tuomarin mielestä Bonolla oli liian lyhyet jalat ja liian pitkä runko.
Samaa vikaa oli myös Rhondassa, jolle tulos EH-3. Arvostelussa mm. maininta liian lyhyistä jaloista.
Valionartuissa Wicca ja Saura saivat erinomaisen, Wicca myös sa:n ja voitti valionartut. Paras narttu kisaan pääsi neljä koiraa ja Wiccalle sieltä lopputulos PN2.
Lauantain näyttelyn täydelliset tulokset löytyvät myös KoiraNetistä.

Hieman alkoi jo mietityttää noiden junioreidemme menestys tai paremminkin menestymättömyys, kun molemmat ovat kuitenkin pärjänneet vuoden aikana näyttelyissä aivan upeasti. Bonolla on jo 11 sertiä ja Rhondallakin viisi.
Mutta toivoimme, että 'kolmas päivä toden sanoo'...

Sunnuntain Vuoden Voittaja 2013 oli mukana 20 pieni kk podengoa, joista 2 pentuja. Tuomarina oli ennestään aivan tuntematon ruotsalainen herrasmies Magnus Hagstedt. Hän antoi 13 erinomaista, loput saivat eh:n.
Meille erittäin mieleinen tulos tuli junioriurosten luokassa, kun Bono sai erinomaisen ja tuli kilpailuluokassa ykköseksi. Sen tuloksen myötä Bonosta tuli Juniori Voittaja 2013 !
Myös Rhondalla meni edellisiä päiviä paremmin: ERI-1 -> juniorivoittaja ! Rhonda sai myös sa:n sekä vara-sertin.
Wicca ja Saura saivat erinomaisen kera sa:n. Wicca tuli valionartuissa toiseksi ja Sauralle sija 4. Paras narttu kisassa olivat siten mukana kaikki näyttelyyn osallistuneet Irezumi nartut. Sain handlaus apua kasvattieni Camon ja Manun omistavalta Miialta, joka esitti Sauran.
Wicca sijoittui PN-kisassa jälleen toiseksi. Wiccalle sama tulos kaikista kolmesta näyttelystä.
Saura ja Rhonda eivät sijoittuneet PN-kisassa.
Sunnuntain tulokset myös KoiraNetissä.  Näyttelyissä oli mukana suomalaisten pienten kark.karv. podengojen lisäksi yksi podengonarttu Norjasta ja kaksi narttua Ruotsista.

Tässä hieman kuva-antia näyttelystä ja tietenkin niitä liikekuvia, joita niin kovasti arvostan etenkin kun koirien liikkeet ovat tätä luokkaa.

Bono JV-13

Rhonda JV-13

Saura

Wicca 3 x PN2

Saura HeW-13

Rhonda JV-13

Esitimme sunnuntaina myös Irezumi kasvattajaluokan, joka sai aivan upean arvostelun tuomarilta onnittelujen kera. Ryhmäkehään emme jääneet, koska jokaisella oli jo kiire kotimatkalle.

Bonon kotiväki sai enemmänkin syytä hymyyn ;-) Heidän valiouros Marella Lago kun oli sunnuntaina VSP. Onnittelut molempien poikien titteleistä ! Onnittelut myös Mikken kasvattajalle.

Näyttelyvuosi 2013 on näin ohitse. Se on ollut erittäin menestyksekäs Sauralle, joka on saavuttanut vuoden aikana 4 uutta valionarvoa ja yhden voittaja-tittelin. Myös Rhonda-tytär on aloittanut näyttelyuransa varsin menestyksekkäästi toki jääden vielä yhtä näyttelyä lukuunottamatta aina Saura-äipän 'varjoon'.

Mikäli laskelmani Vuoden Podengo 2013 -kisan suhteen pitävät paikkansa, niin Saura on ollut voitokkain pieni karkeakarvainen Suomessa 2013 ja luultavasti kaikista podengoroduista (5 kpl Suomessa) toiseksi voitokkain. Viralliset tulokset kisasta saadaan ensi vuoden maaliskuussa.

Nämä oli ensimmäiset Voittaja-näyttelyt, joissa Gizmo ei ollut enää mukana. Vielä viime vuoden Voittaja-näyttelyissä Gizmo saavutti kaksi Veteraani Voittaja titteliä. Nyt Gizmo piti Jarran kanssa peukkuja jälkikasvulleen pilven reunalta käsin.

Suuret kiitokset tästä vuodesta kaikille kasvattieni omistajille, niin kotikoirien kuin näyttelyissä käyvien. On aina aivan ihana kuulla kasvateistani ja ne kaikki ovatkin saaneet rakastavat ja huolehtivat omistajat, jotka kertovat kasvattini kuulumisista minullekin.

Oikein lämmintä Joulun odotusta ja rapsutukset kaikille ihanille karvakuonoille :-)
Me jäämme tyttöjemme kanssa nyt ansaitulle näyttelytauolle talven ajaksi ja palaamme niihin kuvioihin loppukeväällä ensi vuonna.

Muistoissamme Marella Jarra

Marella Jarra 21.6.1999 - 23.11.2013

Kului tasan kaksi kuukautta Gizmon kuolemasta kun tuli Jarran vuoro lähteä koirien taivaaseen.

Jarralla oli parin viimeisen viikon aikana vatsaongelmia, ruoka ei pysynyt sisällä ja siksipä Jarra ei halunnut enää syödä. Keuhkokasvainkin aiheutti yhä lisääntyviä hengitysongelmia. Niinpä meidän oli aika luopua rakkaasta prinsessastamme ja päästää Jarra kirmailemaan Gizmon ja muiden kavereiden luokse. Pitkä yhteinen taival on päättynyt. Jarra nukutettiin ikiuneen sylissäni.

Jäljellä on muistot ja suunnaton ikävä ja suru.

Kiitokset Jarran kasvattajalle (Hannu Mutanen) upeasta, ikimuistettavasta koirasta. Jarra oli ainutlaatuinen.

Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä,
ei sairaus enää elämääsi peitä.
Suru on suuri ja lohduton,
mut tiedän - sun hyvä olla nyt on..

********************************

Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon.

Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.

Yötä vasten vaikka lähdet
jatka vain vaikka on
se suuri suunnaton.
Kohti valkeata rantaa
laivaan mun laulujen
sä kuljet tietäen.

Ettet pelkää enempää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan

Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Nuku vain jos väsyttää
vielä valvon vierellä.

Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.
Ja lohtu on mulle
että siellä on kaikki sulle.

-Johanna Kurkela / Prinsessalle-

******************************

Elämäni Jarran kanssa

Jarra tuli elämääni elokuussa 1999. Kennel Marellassa Nokialla oli tuolloin kaksi podengopentuetta, joiden emät olivat äiti ja tytär. Suvi-tyttären pentueessa oli vielä yksi narttupentu vapaana ja sitä lähdimme Nokialle katsomaan. Perillä kävi ilmi, että myös pentueen toinen narttu oli vapaana, koska sen varaus oli peruuntunut.

Jarra oli tosi hauskan näköinen pienenä, kun turkkia ei ollut vielä niin paljon ja sen pään kaksivärisyys näkyi selvemmin. Jarrallahan on oikean silmän ympärillä aina korvaan asti ruskea väritys, muuten naama on valkoinen. Myös Jarran korvanlehdissä on persoonallinen väritys: ne nimittäin ovat takaa täplikkäät.


Jarran iloinen ja reipas luonne kävi varsin pian vierailulla ilmi, kun se järsi kenkieni nauhat rikki saman tien. Siskotyttö oli ujompi eikä tullut Jarran tavoin heti vieraiden luokse. Se olikin yksi merkittävä kriteeri pennun valinnassa. Toinen kriteeri tuli kasvattaja Hannulta, joka puolueettomasti kertoi molempien pentujen hyvistä ja huonoista puolista sen perusteella miltä ne tuolloin luovutusikäisenä näyttivät ja vaikuttivat. Ja koska niitä hyviä puolia löytyi enemmän juurikin Jarralta, oli valinta varsin selvä ja mukaamme lähtikin tuolta ’katselureissulta’ pieni ja vilkas podengotyttönen, joka kyllä sulatti jokaisen sydämen.

Kotioloissa Jarra oli pienenä varsinainen riiviö, joka keksi milloin mitäkin kujetta. Monet johdot tuli Jarran toimesta katkottua ja pedit ja pehmolelut ’suolistettua’, mutta kun tuo pahin riiviöikä meni ohi, paljastui mitä mahtavin ja ystävällisin podengon luonne.
Jarra ei haasta riitaa toisille koirille vaan asettautuu auktoriteetillään muiden yläpuolelle eikä alennu rähjäämään muille. Jarran laumaan kuului aluksi pomeranian Nana ja shiba Sayo. Ensimmäisen podengokaverin Jarra sai tammikuussa 2003, jolloin Netti saapui meille Portugalista. Sen jälkeen Jarralla onkin ollut useita podengokavereita laumassaan.

Halusimme pennuttaa Jarran, että saisimme lisää yhtä upeita podengoja. Tuolloin Suomessa oli vielä varsin vähän pieni kk podengoja ja ne vähäisetkin olivat aika läheistä sukua keskenään. Pari tuontiurosta oli tullut Suomeen Portugalista ja niiden molempien luona Jarra kävi morsiusreissulla, mutta tuloksetta. Toisen kanssa ei astutus onnistunut, toisen kanssa onnistui, mutta pentuja ei tullut.

Jarran kasvattaja oli lokakuussa 2003 huomannut, että Ruotsiin on syntynyt ensimmäinen pieni kk podengopentue ja siinä on kaksi urosta. Hän ehdotti, että kysyisimme sieltä urosta itsellemme Jarralle sulhoksi. Niin teimme ja haimme Gizmon etelä-Ruotsista tammikuussa 2004.
Koskapa Gizmo oli ikäisekseen varsin nopeasti kehittynyt, laitoimme sen sulhon hommiin jo 10 kk:n ikäisenä ja Gizmon ja Jarran ensimmäiset pennut, kaksi urosta, syntyivät elokuussa 2004.

Jarra kera ensimmäisten pentujensa

Jarran ensimmäinen synnytys oli helppo, pennut vain putkahtivat maailmaan. Jarra oli erittäin huolehtivainen emä eikä hermostunut pentuihin myöhemminkään vaan touhusi niiden kanssa aina luovutusikään asti.

 Jarra astutettiin uudestaan Gizmolla toiveena saada nyt tyttö/tyttöjäkin.  Kantoaika sujui hyvin, masu ultrattiin ja ell näki kaksi pentua. Synnytys alkoi ja se oli vaikea. Jarra ei saanut työnnettyä pentua ulos ja jouduimme turvautumaan päivystävän eläinlääkärin apuun. Hänen avustuksellaan pentu saatiin normaalisti ulos, mutta pennun kannalta valitettavasti liian myöhään. Pentu oli kuollut hapen puutteeseen oltuaan liian kauan jumissa. Sitten ruvettiin auttamaan toista pentua ulos. Mitä toista, eläinlääkäri kyseli, kun Jarran masussa ei tuntunut enää täytettä. Ultraus vahvisti ettei siellä ollutkaan kahta pentua vaan tuo yksi todella iso. Tämän jälkeen olen joka kerta röntgenkuvauttanut emän paria päivää ennen synnytystä, koska ultraus ei todellakaan kerro pentujen määrää.

Kolmas kerta toden sanoo ja niinpä Jarra astutettiin jälleen Gizmolla ja sen tuloksena syntyi taas kaksi urospentua. Tuolloin Jarralla oli ikää jo melkein 7 vuotta, joten se pentue jäi Jarran viimeiseksi enkä saanut koskaan sitä niin kovasti toivomaani Jarran tyttöä.

Näyttelyissä Jarra saavutti lähes kaiken mahdollisen ja on upealla menestyksellään tuonut elämääni monta unohtumatonta hetkeä.

Jarra NO MVA

Jarra SM-maastot kisassa veteraani-ikäisenä v.2007

Jarra oli yksi Suomen ensimmäisistä viehejuoksua harrastaneista podengoista. Se aloitettiin etelä-Suomessa kahden podengouroksen toimesta ja mukaan liittyi varsin pian Jarra, joka ehti saavuttamaan 3 maastosertiä ennen kuin yläikäraja tuli vastaan. Jarra oli varma juoksija, mutta vauhdissa se ei pärjännyt muille. Toisaalta Jarra kyllä ’pelasti’ monesti juoksuparinsa, joka meinasi keskeyttää, pyyhältämällä sen ohi ja saaden kaverin siten mukaansa.

Elämä Jarran kanssa on ollut tapahtumarikasta ja antoisaa. Onneksi Jarra on saanut elää pitkän elämän kanssamme. Nyt reilun 14 vuoden iässä Jarra on keuhkokasvaimen vuoksi elämänsä ehtoopuolella silti vielä sinnitellen elämässä kiinni.

Jarra marraskuussa 2013

Gizmon kuolema oli Jarralle aika kova paikka olivathan he eläneet yhdessä melkein 10 vuotta ja Gizmo oli viime ajat toiminut Jarran 'silminä ja korvina'. Menikin jonkin aikaa ennen kuin Jarra oppi taas tulemaan toimeen omilla heikenneillä aistellaan. Vieläkin se välillä katselee ympärilleen aivan kuin Gizmoa etsien vaikka Gizmon kuolemasta on kulunut kohta jo 2 kuukautta.

Elämme nyt Jarran kanssa päivä kerrallaan. Keuhkokasvaimen takia Jarra yskii kovasti etenkin innostuessaan. Jarra saa huomiota osakseen haluamansa määrän, suurimman osan ajasta se kun nukkuu eikä halua silloin tulla häirityksi.

Yhteinen aikamme ei ole vielä ohi, mutta loppusuoralla jo valitettavasti ollaan...